Arequipa

tolle kiivettiin^


kovin oli kosteeta. ei siis satanu siäl vuarel.aurinko laski. ja sit salaperäinen usva kiipi ylös rinnet. ylempänä oli lunta^
aamumaisemat Mt. Mistil


Peruun tultii. sadekausi kaynnis. eli ei lammin eika aurinko, vaan viilee ja sade. pahint on se et autoi on aivan tajuton maara. henkiloautoi oikeestaa ei oo niimpal, mut taksei on ehka 90 % kaikest liikenteest. ja yhessakaa autos ei oo katalysaattorii - hirvittava katku kaikil epasyrjakaduil.

aamusin on selkeet ja nakyy noi pari tulivuarta tos viares, mut iltapaivisin sataa. ostin tosi ihanan villatakin!!!!!!!! siin on pitka huppu johon mun hiukset mahtuu, ja sil parjaa pelkka t-paita alla tosi kylmassaki. hianon varinenki! sit oli pakko ostaa kengat ku otettii reissu 5822m korkeel tulivuarel Mistil, ja sandaalit ei iha riita. semmoset trekking-kngat makso 10 e:n hujakoil. ehka kestaa pitempaanki, kyl ne sen reissun hoisi hianosti.

eli ma aamul lahto. 4600m korkeel basecampil nukuttii ja levattii ensi kiivettyamme jeepilt 4,5h hirvittavan rankkaa nousuu ku oli nii ohut ilma. arequipaki on 2800m korkeudel, ja sial jo huamas hiuka vuoristotautii eli sita et hengastyy tosi helposti ku ei oo niimpal ilmaa, ja paa vaha sarki. kokalehtien pureskelu auttaa siihe, kuten myos ripulii, mita mul ei onneks oo. oltii hiuka liia vaha aikaa oltu niin korkeel (eli punasolujen maara ei ollu ehtiny taysin lisaantyy vaaditul tasol), ja sit jo mentii ylemmas. no, sinne paastii hyvin sinne leirii pystyttaa mut yhe aikaa yal ku piti lahtee ylospai kavelee ni mul oli kuumeine olo ja jain telttaa nukkuu. miika ja opaksemme Alberto lahti, ja tulivat herattaa mut seittema-kaheksa aikaa. eivat olleet iha ylos kraateriin kurkkimaa paasseet, ku oli lumisade ja sade ja kylma ja ilma nii ohut et 20 askelee valein piti kuulemma pitaa levahdystauko! voih. mut oli kivaa. ja opas oli kiva. juotti meil kokateeta vuoristotautii vastaan ja jaksavuut parantamaa. ja teki iha jees kasvissafkat. ja jutteli kaikkee sillon tallon.

sit ti paival lahettii lentsikal limaa.